ASEMARAKENNUKSET
Suomen rautatieasemia
 

                               
                                                      -- klikkaamalla kuvaa tai linkkiä pääset rataosa-albumeihin --






Helsinki-Tampere



Suomen vanhin rataosuus, ja siksi kirjava rataosuus asemien suhteen. Ensimmäiset rakennettiin Carl Albert Edelfeltin suunnitelmilla vuonna 1859 (kuitenkin Suomen ensimmäinen asemarakennus on tiettävästi Järvenpää vuodelta 1857). Myöhäisimmät vanhoja asemia korvaavat asemat rakennettiin 1990-luvulla ja sen jälkeen. Rataosassa on huomioitu myös sivuratoja, mutta ei kapearaiteisia.














Riihimäki-Parikkala



Suomen toisena rakennettu rataosuus Vainikkalaan saakka. Sen alkuperäiset asemat ovat Knut Nylanderin uusrenesanssia ja vuoden 1870 paikkeilla rakennettuja. Kaikkia alkuperäisiä asemia laajennettiin pian, usein kaksinkertaisiksi. Rapasaari on ainoa jäljellä oleva vain hieman laajennettu ja yksinkertaistunut asema. Rataosalla on ollut 1910-luvun laiturirakennuksia ja myöhemmin rakennettuja klassistisia pieniä laiturirakennuksia. Tämän rataosakokonaisuuden myöhemmin rakennettu osa on Lappeenranta-Parikkala, joiden asemat voi esitellä lyhyesti Thure Hellströmin suunnittelemina tyyppiasemina 1930-luvulta. 














Hanko-Hyvinkää



Kuten monilla vanhemmilla ja pidemmillä rataosilla, tälläkin on ollut monenlaista asemaa. Alkuperäiset uusrenesanssi-asemat vuoden 1870 paikkeilta ovat melkein kaikki purettuja tai tuhoutuneet sodassa; vain Tammisaaren, Hyvinkään ja Mustion asemat ovat alkuperäisiä asemarakennuksia radalla. Nykyisten tietojen mukaan niiden suunnittelija oli Ossian Bergbom, ja Knut Nylander olisi toiminut vain apulaisena. Purettujen ja tuhoutuneiden tilalle rakennettiin lähinnä klassistisia asemia. Rataosuudella oli alun pein useita Bruno Granholmin suunnittelemia "Platformskjuleja" eli pieniä laiturirakennustyyppejä, joista vain Selki on jäljellä, ja sekin muuttuneessa asussa.














Turku-Toijala



Alkuperäiset Knut Nylanderin uusrenesanssi-asemat ovat vuodelta 1875. Samalla piirustuksella olivat Lieto, Kyrö, Humppila (vanha), Aura, Matku, ja Urjala. Loimaa on merkittävä III-luokan asematyyppi. Noilta ajoilta lienevät peräisin myös pienet seisakerakennukset, joista ainakin kaksi on siirrettynä jäljellä. Turun vanha asema olisi mielellään saanut säilyä, sillä sen kaltaista komeaa rapattua tiiliasemaa ei Suomessa ole toista ollutkaan. Hieman myöhemmin rakennettiin yksinkertaista uusrenesanssia olevat asemat Mellilään ja Ypäjälle. Rataosalle rakennettiin myöhemmin myös klassistisia laiturirakennuksia, joista muutama on rakennettu entisten Hanko-Hyvinkää -radan vahtitupien hirsistä. 1980-luvulla rakennettiin Humppilan uusi asema, ja se on erikoinen poikkeus asemissa muunmuassa kaaren muotoisen katon vuoksi. Rataosuus on myös saanut kärsiä purkamisinnosta, varsinkin syyllä "asemarakennus on liian lähellä rataa".














Tampere-Seinäjoki



Alkuperäiset asemarakennukset ovat Knut Nylanderin yksinkertaista uusrenesanssia edustavia pikkuasemia vuodelta 1881. Radalla esiintyy sekalaisesti monenlaisia myöhemmin rakennettuja asemia, kuten Bruno Granholmin "Platformskjul"-nimiset kansallisromanttiset laiturirakennukset , ja Granholmin Tuuriin suunnittelema suurehko jugend-asema, sekä 1940-50 lukujen Jarl Ungernin suunnittelemat yksinkertaiset laiturirakennukset. Valkeajärven Platformskjul on yksi harvoista hyvin säilyneistä vielä jäljellä olevista Platformskjuleista Suomessa.















Seinäjoki-Vaasa



Jatkoa Tampere-Seinäjoki radalle. Eniten rakennettiin tälle radalle Vaasan radan pysäkkejä, joita kaikkia laajennettiin poikkipäädyillä molemmin puolin alkuperäistä asemaa. Tervajoki on ainoa jäljellä oleva Vaasan radan IV-luokan numero 2 edustaja. Mustasaari oli identtinen Tuurin kanssa. Munakka oli laajennettu kaunis Platformskjul. Vaskiluoto taas on omaa luokkaansa tavaramakasiinin ja varsinaisen aseman yhdistävä asemarakennus. Ventälä (Isokyrö) on radan ainoa selvästi myöhemmin rakennettu asema; se on laiturirakennus 1920-luvulta. Vedenojan pysäkkirakennus oli 1910-luvun pieni Väntskjul- tyyppinen rakennus. Vaasan asemassa on Suomen asemarakennuksista toinen säilynyt puinen laiturikatos, mutta asema ja laiturikatos on hiljattain piilotettu (ja pilattu) uuden modernin laiturikatoksen taakse.














Seinäjoki-Oulu



Knut Nylanderin suunnittelemia uusrenesanssi- asemia, joista eniten asemarakennuksia rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten perusteella. Suuri osa  pysäkkirakennuksista on Bruno Granholmin piirustuksilla laajennettuja. Kankaan asema on alkuperäisimmässä asussa säilynyt Oulun radan pysäkki. Rataosalle rakennettiin muutamia Granholmin "Platformskjul"- nimisiä laiturirakennuksia. Näistä tunnetuin oli Riipan Platformskjul, joka oli Museoviraston suojelema, mutta siirrettiin silti pois vuonna 2018. Radasta haarautuu tai on haarautunut monia sivuratoja, jotka luovat lisäväriä radan asemiin. Ykspihlajassa oli satama-asema, esimerkki kauniista hävitetystä asemasta. Tupoksella oli Hellströmin suunnittelema pieni 1930-luvun laiturirakennus. Oulunlahden pieni laiturirakennus oli 1940-luvulta. Hirvinevan oman tyyppisensä laiturirakennus on myös 1940-luvulta. Raahen rautatien vuoden 1900 omintakeisten asemien suunnittelijaa ei ole tiedossa. Raahen asema oli varsinainen asemarakennus haararadalla, muut olivat pieniä laiturirakennuksia. Vihannista lähteneellä kaivosradalla Ristonahossa oli laiturirakennus 1950-luvulta.







Kotka-Kontiomäki



Tämä rataosakokonaisuus sisältää monenlaista asematyyppiä vanhoine ja uusine asemineen. Mukaan on otettu myös Kotkan lähistöllä olevat / olleet sivuratojen asemat. Tällä rataosalla on eniten asemia, joita en ole päässyt vielä valokuvaamaan, ja siksi ne puuttuvat vielä sivustolta. Kotkasta Kuopioon alkuperäiset asemat rakennettiin Nylanderin Oulun radan piirustusten mukaan, mukana Granholmin Platformskjuleja. Hiirolan asema on toinen alkuperäisimmässä asussa säilynyt Oulun radan pysäkkirakennus, eli toinen Suomen yleisin asematyyppi. Kuopiosta Kajaaniin rakennettiin Bruno Granholmin pikkuasemia ja Platformskjuleja. Suomen parhaiten säilynyt ja alkuperäisimmässä asussa oli Platformskjuleista Kivimäki, mutta vuonna 2015 se purettiin (ja siirrettiin) pois valtion virastojen menettelyn tuloksena, jolloin erittäin ainutlaatuinen ja arvokas pala historiaa menetettiin radan varresta. Kajaanin asemarakennus on "hienoin Suomen jugend-asema", jonka poikkeuksellisesti suunnitteli Gustaf Nyström. Kajaanista Kontiomäelle (lyhyt pätkä) oli Jarl Ungernin suunnittelemat kaksi korkeaa laiturirakennusta.







Tampere-Pori



Noin 1895 valmistuneen radan asemat olivat pääosin Knut Nylanderin suunnittelemia yksinkertaista uusrenesanssia edustavia asemia. Bruno Granholm suunnitteli muutamia poikkeuksia (kansallisromanttisia), sekä muutamia pieniä "Väntskjul"-, "Väntpaviljong"-, tai "Platformskjul"-nimisiä rakennuksia. Moni radan alkuperäisistä asemista tuhoutui sodassa. Tilalle tehtiin Thure Hellströmin jugendin tai klassismin tyylisiä asemia. Albumin kansikuvassa oleva Porin uusin asema on 1930-luvulla alkanutta funktionalismia.








Kerava-Porvoo



Varhain rakennettu, alun perin yksityinen rata. Alkuperäisten asemarakennusten suunnittelijaa ei ole tiedossa. Tyylisuunta on kuitenkin uusrenesanssia. Porvoossa on tietojen mukaan ollut kolme asemarakennusta; ensimmäinen korvattiin pian uudella kaksikerroksisella uusrenesanssi- asemarakennuksella, joka siirrettiin lähelle nykyistä uusrenesanssi-asemarakennusta. Hinthaaran ja Anttilan asemat ovat keskenään samanlaisia ja molemmat jäljellä. Nikkilä on myös jäljellä ja poikkeaa vain hieman edellisistä.  Myöhemmin rakennettuja klassistisia laiturirakennuksia Thure Hellströmin piirustusten mukaisina olivat Martinkylä, Talma, Linnanpelto, ja Vanikko.















Peipohja-Rauma



Tämän alun perin yksityisen radan asemarakennusten suunnittelijoita ei juuri ole tiedossa. Rakennukset ovat pääosin vuodelta 1897 ja 1912. Tyylisuunta on uusrenesanssin ja kansallisromantiikan sekoitusta. Kauttuan asema sen sijaan on todennäköisesti Thure Hellströmin suunnittelema. Kolme erikoisen näköistä ja keskenään samankaltaista pysäkkirakennusta olivat Karra ja Eura. Asemarakennuksista samoilla piirustuksilla rakennettuja olivat Kiukainen, Panelia, Eurajoki ja Vuojoki, joista vain Panelia on jäljellä. Rauman säilynyt vanha asemarakennus on koristeellinen ja suurehko. Rauman uusi (tavara-)asemarakennus on 1960-luvun tyyliä. Myös Rauman satamassa on ollut alun perin jonkinlainen asemarakennus. Voitoisten pysäkkirakennus oli täysin poikkeava muista radan rakennuksista.















Haapamäki-Pieksämäki



Tämän rataosuuden asemat voisi jakaa kahteen osaan. Ensin on Haapamäeltä Jyväskylään Bruno Granholmin suunnittelemia vuonna 1895 valmistuneita kansallisromanttisia asemia. Osa niistä on jäänyt 1920-luvun lopun rataoikaisuissa sivuun nykyisestä radasta. Kintauden vanha asema on alkuaan samanlainen kuin esim. Keuruu. Vesangan vanha asema on samanlainen kuin Asunta. Radalla on todennäköisesti ollut pieniä seisakerakennuksia esim. Koskensaarella ja Kuohussa, mutta tilalla on Thure Hellströmin suunnittelemia klassistisia asemia rataoikaisujen ajalta. Kintauden ja Vesangan uudet asemat ovat tiettävästi Hellströmin suunnittelemia. Jyväskylästä Pieksämäelle on vuonna 1916 valmistuneita Hellströmin jugendasemia, joista usea on pieniä pysäkkirakennuksia.















Jyväskylä-Haapajärvi



Rataosan ensimmäiset asemarakennukset ovat vuonna 1897 valmistuneita Bruno Granholmin kansallisromanttisia asemarakennuksia. Alun perin samanlaisia V-luokan asemia olivat Leppävesi, Laukaa, Kuusa (vanha), ja Suolahti (vanha). Vatia oli pieni 1910-luvun seisakerakennus. Vihtavuoren vanha asema oli 1930-luvun laiturirakennus. Rataa jatkettiin Suolahdesta Haapajärvelle, niinpä enemmistö radan asemista on yksinkertaisia laiturirakennuksia 1950-luvulta ja radan vanhimmalle osalle rakennettiin myöhemmin muutama uudempi asema. Niistä samanlaisia olivat: Vihtavuori (uusi), Peuranmäki, Sapra, Kutemainen, ja Keitelepohja; sekä: Parantala, Alvajärvi, Varanen, Muuras, ja Kumiseva. Nämä olivat Suomen ensimmäisiä elementtitalo-asemia. Keskenään samanlaiset laiturirakennukset rakennettiin Hietamaan ja Linnaan. Suolahden uusi asemarakennus on tiilestä ja rapattu 1950-luvun funktionalismin ja 1920-luvun klassismin sekoitus. Saarijärvi ja Pihtipudas ovat L-kirjaimen muotoisia asemarakennuksia pohjaratkaisultaan. Kannonkoski on ainoa tyyppiään tällä rataosalla. Pieniä seisakerakennuksia (ja vaihdekojuja) olivat Seläntaus, Seikka, ja Hinkua. Kolkanlahdessa oli jonkinlainen pieni asemarakennus.














Helsinki-Turku



Bruno Granholmin suunnittelemia kansallisromanttisia asemia, useita eri tyyppejä niin pysäkkirakennuksissa kuin IV- luokan asemissa. Kauniainen, Karjaa (uusi), Salo, ja Kupittaa (vanha) olivat omilla yksilöllisillä piirustuksillaan. Rataosalle rakennettiin useita Platformskjul -tyypin laiturirakennuksia. Myös muutama 1910-luvun laiturirakennustyyppi rakennettiin. Lisäksi 1950-luvulla rakennettiin muutama yksinkertainen seisakerakennus. Alun perin mutkainen rata, joka on oiottu niin, että joitakin asemia on jäänyt radasta sivuun. Rataosakokonaisuudessa mukana myös Huopalahti-Vantaankoski rata, jonka asemat ovat vuodelta 1975, betonisia radan ylle ulottuvia tai katoksellisia rakennelmia.







Lahti-Loviisa



Alussa kapearaiteinen ja yksityinen rautatie. Asemien suunnittelijaksi on mainittu Johan Victor Strömberg. Rataosuuden asemissa on ollut merkittäviä yksilöitä Suomen asemarakennusten joukossa. Esimerkiksi Loviisa (etenkin alkuperäisessä asussa), Skinnarby, Niemi (alkuperäinen asu) ja Valko (vanha asema) olivat ainutlaatuisia. Ne purettiin. Jäljellä on muutama yksinkertaisempi pysäkkirakennustyyppi, jotka muistuttavat Oulun radan vahtitupaa. Virenoja oli kokonaan oman tyyppinsä rakennus, luultavasti siirretty jostain. Samoin Valkon uusi asema rakennettiin myöhemmässä vaiheessa. Loviisan uusi asema on tavara-asemaksi tarkoitetun näköinen rakennus.











Oulu-Tornio



Bruno Granholmin suunnittelemia kansallisromanttisia asemia vuoden 1904 tienoilta. Samoilla pysäkin piirustuksilla rakennettiin Tuiran, Kellon, Kaakamon ja Lautiosaaren asemat. Samoilla V-luokan aseman piirustuksilla Haukipudas, Olhava (vanha), Kuivaniemi (vanha, radasta sivussa), ja Simo. "Platformskjuleja" olivat Viantie, Maksniemi, Kyläjoki ja Laurilan vanhin asema. Rataosuus sisältää yhden mysteerin: Kestilän pysäkkirakennus, jonka suunnittelijaa, tarkkaa sijaintia eikä rakennusvuotta ole tiedossa; vain vanha valokuva eräästä paikallishistorian kirjasta. Myllykankaan asema oli pieni 1910-luvun rakennus. Tuiran asema oli tarkoitus siirtää Oulun Toppilaan, mutta uudemman tiedon mukaan sen hirret on viety Kempeleeseen. Iin asemarakennus on suurehko IV-luokan asema. Tornion vanha asema on kansallisromantiikan ja jugendin sekoitusta, mutta uusi asema on tiilinen klassistinen rakennus. Martinniemessä (haararata) oli aluksi Rovaniemen radalta siirretty vahtitupa ja sen jälkeen väliaikaiseksi tarkoitettu 1940-luvun pysäkkirakennus. Lähessuolla oli myös jonkinlainen pieni seisakerakennus.














Pieksämäki-Parikkala



Thure Hellströmin suunnittelemia jugend-asemia Pieksämäki-Savonlinna välillä noin vuodelta 1913; vaihdellen pienistä pysäkkirakennuksista Huutokosken isoon risteysasemaan (joka ajan kuluessa paikkakunnan kokoon nähden on osoittautunut kummallisen suureksi). Savonlinna-Parikkala välillä tapaa noin 1905 valmistuneita Bruno Granholmin suunnittelemia asemia, joissa on jugend- ja kansallisromanttista tyylisuuntaa sekoitettuna. Punkaharjun, nykyisen Luston asemarakennus sen sijaan on Huutokosken ohella paikkakunnan kokoon nähden huomattavan suuri ja näyttävä. Siinä on jäljellä mm. korkeiden kattojen "harjakammat".

















Joensuu-Kontiomäki



Nurmekseen asti Thure Hellströmin suunnittelemia jugend-asemia noin vuodelta 1910, joista pieniä alun perin keskiosastaan avonaisia pysäkkirakennuksia olivat Lehmo, Paukkaja, Haapalahti, Kelvä, Tiensuu, Jamali, Viekki (vanha), ja Kohtavaara; IV-luokan jugend-asemarakennuksia olivat alun perin Kontiolahti, Jakokoski, Eno (vanha), Uimaharju, Vuonislahti, Kylänlahti ja Höljäkkä (vanha); Lieksa ja Nurmes olivat isompia III-luokan asemia. Nurmeksesta Kontiomäelle rakennettiin Hellströmin 1920-luvun klassistisia laituri- ja asemarakennuksia, joista Maanselkä, Haapakylä (Valtimo, vanha) ja Vuokatti olivat muita asemia suurempia. Seassa oli myös joitakin muista asemista poikkeavia myöhemmin rakennettuja asemia. Höljäkkään siirrettiin 1920 uudeksi asemaksi Venäjän puolelta Sakkolasta pysäkkirakennus, ja Höljäkän vanha asema puolestaan siirrettiin samalla Sakkolaan uudeksi asemaksi. Muutenkin usea asema on purettu ja siirretty muualle.














Seinäjoki-Kaskinen



Thure Hellströmin suunnittelemia jugendtyylisiä asemia vuodelta 1910. Suurin osa pieniä pysäkkirakennuksia sekä V-luokan asemia. Pysäkkirakennuksia olivat Tuomikylä, Mieto, Äystö, Karila, ja Tiukka. Keskenään samanlaisia V-luokan asemia olivat Ilmajoki, Koskenkorva, Lohiluoma, Kauhajoki, Kainasto, Teuva, Närpiö, ja Myrkky (vanha). Kurikkaan ja Perälään rakennettiin IV-luokan asema,  Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin III-luokan asema. Panttilan laiturirakennus on 1930-luvulta. Samoin Myrkyn uusi asema oli samoilta ajoilta. Myöhemmin rakennettiin vielä muutama pieni seisakerakennus. Tälläkin rataosalla on paljon purettuja asemia.















Laurila-Kelloselkä



Rata rakennettiin kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Vanhimmat asemat olivat välillä Laurila (Keminmaa) -Rovaniemi. Ne olivat Hellströmin jugend-asemia tai pieniä pysäkkirakennuksia vuoden 1908 tienoilta. Rovaniemeltä Kelloselkään (Salla) on Hellströmin  tyyppiasemia 1940-luvulta. Suuri osa Laurila-Kemijärvi asemista tuhoutui sodassa vuonna 1944. Tilalle tehtiin Ungernin suunnittelemia yksinkertaisia laiturirakennuksia. Myöskin todennäköisesti jotkut Kemijärvi-Kelloselkä osuuden asemat tuhoutuivat tai vaurioituivat sodassa, mutta ne rakennettiin uudelleen tuhoutumista edeltäneeseen asuun. Vanhimmat alkuperäiset asemat ovat säilyneet Koivussa, Hirvaalla, ja Rovaniemellä (vanhin asema radasta sivussa).














Turku-Uusikaupunki



Jarl Ungernin  ja Thure Hellströmin suunnittelemia 1920-luvun alun klassistisia asemarakennuksia. Suurimmat ja näyttävimmät asemarakennukset rakennettiin Raisioon, Nousiaisiin ja Mynämäelle, sekä vähän pienempänä Vinkkilään. Uudenkaupungin asema on yksi suurimmista ja rakennettu lähes samalla piirustuksella kuin Heinolan vanha asema Lahti-Heinola radalla. Samoin Naantalin ensimmäinen asema oli yksi suurimmista, omaa tyyppiään, ja aumakattoinen. Laiturirakennuksista isoimmat ja korkeimmat ovat Hietamäki ja Kalanti. Muut olivat pienempiä ja matalampia. 















Ylivieska-Iisalmi



Jarl Ungernin ja Thure Hellströmin klassistisia asemia noin vuodelta 1922. Isoimmat asemarakennukset olivat Nivala, Haapajärvi, Pyhäsalmi, Kiuruvesi ja Runni. Kansikuvassa oleva korkea laiturirakennustyyppi rakennettiin Karvoskylään, Oksavalle, Kuonaan, Parkkimaan, Komuun ja Aittojärvelle. Keskenään samanlaiset pienet laiturirakennukset olivat Vähäkankaalla, Niemiskylässä, Ryönänjoella ja Kurenpolvessa. Keskenään samanlaiset olivat alun perin myös Raudaskylä ja Ylemmäinen. Pienin laiturirakennus on Lavapuro, joka on yhä olemassa. Ratavartijan asunnosta tehtiin laiturirakennus Honkarantaan. Haapaperässä oli siirretty vahtitupa laiturirakennuksena. Mehtälän asema oli Eskolan vanha asema (Platformskjul-tyyppinen) siirrettynä. Moni laiturirakennuksista on purettu.














Tornio-Kolari



Torniosta Karunkiin vuoden 1915 paikkeilla rakennettiin radan ensimmäinen osa. Toinen vähän myöhemmin Kaulinrantaan ja loppuosa 1960-luvulla Kolariin. Todennäköisesti suurin osa vanhemmista asemarakennuksista on Thure Hellströmin suunnittelemia; Kaulinrantaan asti klassistisia laiturirakennuksia. Siitä eteenpäin yksinkertaista parakkityyliä. Usea asema rataosalla on purettu. Kolarin uusin asemarakennus on vuodelta 1997. Siinä on muunmuassa maanpinnasta kohoava kotamainen torni. Karungin asema (uusi) löytyy siirrettynä Ruikasta Rovaniemeltä.












Oulu-Kontiomäki



Thure Hellströmin suunnittelemia klassistisia asemia 1920-luvulta. Suurimmat asemarakennukset ovat Muhos, Utajärvi ja  Kontiomäki. Neljäs suurimpiin kuuluva asemarakennus on Vaala, joka on poikkeuksellisesti aumakattoinen. Keskenään lähes samanlaiset Hellströmin tyyppiasemat rakennettiin Paltamoon, Kivesjärvelle ja Jaalankaan. Laiturirakennuksista isoimmat olivat Pikkarala, Ahmas ja Sotka. Hiukan pienempiä ja keskenään samanlaisia laiturirakennuksia olivat Madekoski, Rova, Soso, Hyrkäs, Niska ja Nuojua. Mieslahti oli vain aavistuksen äskeisistä erilainen. Metelin laiturirakennus oli ainoa tyyppinsä edustaja tällä rataosalla. Keskenään samanlaiset Hellströmin  laiturirakennukset rakennettiin puolestaan Melalahteen, Hakasuolle, Liminpuroon ja Kankariin. Moni laiturirakennuksista on purettu.









Pori-Haapamäki



Tuttu  "puskarata", joka on lähes kokonaan hylätty paikallisia resiinojen vuokraamisia lukuun ottamatta. Kaikki asemat rakennettiin noin 1933 Thure Hellströmin suunnitelmilla samaan muottiin, vain huoneiden lukumäärässä pieniä eroja. Nämä ovat Suomen yleisin asematyyppi. Ainoana poikkeuksena voi pitää Ungernin hieman myöhemmin suunnittelemaa Aitonevan laiturirakennusta, joka on purettu. Nyt se on ollut tarkoitus rakentaa uudelleen vanhoille perustuksille, mikä on ainutlaatuista.













Lahti-Heinola



Thure Hellströmin suunnittelemia tyypillisiä 1930-luvun asemia. Ahtiala, Mäkelä, Vierumäki, ja Myllyoja ovat samanlaisia. Seesta oli pieni laiturirakennus. Myös Jyrängössä / Ränninmäessä oli pieni laiturirakennus. Heinolan vanha asema oli suurikokoinen. Se paloi 1980-luvun lopussa. Heinolan uusi asema on vain parakki.














Huutokoski-Viinijärvi



Varkauteen asti Thure Hellströmin suunnittelemia asemia, joista kaksi pientä pysäkkirakennusta noin vuodelta 1913. Siitä eteenpäin Hellströmin tyyppiasemia, Suomen yleisintä asematyyppiä noin vuodelta 1938. Kollinjoen asema oli myöhempää aikakautta.













Kontiomäki-Taivalkoski



Puolet radasta rakennettiin 1930-luvulla Thure Hellströmin tyyppipiirustuksin. Myöhemmin rataa rakennettiin eteenpäin Taivalkoskelle (ja haararata Ämmänsaareen). Sodassa tuhoutuneiden tilalle rakennettiin Ungernin yksinkertaisia laiturirakennuksia, ja jatko-osalle 1950-luvun ensimmäisiä Suomen elementtitalo-asemia. Niistä suurin osa oli samalla piirustuksella rakennettuja, poikkeuksia olivat Ämmänsaari ja Taivalkoski, sekä pienet seisakerakennukset (tai vaihdekojut).












Orivesi-Jyväskylä



Orivedeltä Jämsänkoskelle on Thure Hellströmin tai Jarl Ungernin suunnittelemia yksinkertaisia klassistisvaikutteisia asemarakennuksia vuosilta 1945-1950. Länkipohjan asema on vanhimpia asemarakennuksia, joissa käytettiin vielä ikkunoiden 3+3 jakoa, ja se edustaa Hellströmin suunnittelemaa Suomen yleisintä asematyyppiä. Torkkeli ja Talviainen ovat myös samaa lajia, mutta ikkunat ovat 1950-lukulaiset. Eväjärvi (Kuorevesi / Halli), ja Nytkyme olivat rakennettu samalla Ungernin  piirustuksella, Eväjärvi on yhä jäljellä. Alhojärvi oli ainoa tyyppinsä edustaja tällä rataosalla. Jämsän asema on rataosan suurin, ja jatkaa samoilla linjoilla. Jämsänkoski on kulmikkaampi asemarakennus. Lahdenperän liikennepaikkarakennus on tiilinen samoin kuin Talviaisten uudempi liikennepaikkarakennus, jossa oli junansuoritusta. Jämsänkoskelta Jyväskylään löytyy lähinnä vain kaksi 1970-luvun liikennepaikkarakennusta, väriltään lähes mustia.














Parikkala-Joensuu



Tämä rataosakokonaisuus koostuu 1970-luvulla rakennetusta Parikkala-Onkamo oikoradasta, Onkamosta itään Venäjälle erkanevasta vanhasta osasta, sekä Onkamosta Joensuuhun vievästä vanhasta osasta. Vanhan osan asemat ovat Oulun radan tyyppipiirustuksilla tehtyjä, mutta vain kaksi niistä on jäljellä alkuperäisellä paikalla (Niittylahti ja Tohmajärvi). Valkeasuon ja Kaurilan asemat kuuluivat myös Oulun radan arkkitehtuuriin. Tikkalan järjestyksessä toinen asema on radasta sivussa alkuperäisellä paikalla, ja se on rakennettu samanlaisella piirustuksella kuin Vinkkilän asemarakennus Turku-Uusikaupunki radalla. Tikkalan vanhin asema, Suhmura ja Mulo olivat pieniä, ainutlaatuisia, pysäkkirakennuksia radan rakentamisen ajoilta. Oikoradan asemat olivat yksinkertaista tasakattoista elementtitalomallia, kuten Kesälahti ja Kitee. Puhoksen asema tai laitetilarakennus sen sijaan on melko aintulaatuinen poikkeus loivan harjakattonsa ja poikkipäätynsä vuoksi. 













Joensuu-Siilinjärvi



Joensuusta Outokumpuun Hellströmin laituri- ja asemarakennuksia 1920-luvulta. Siitä eteenpäin Siilinjärvelle vain muutama parakkiasema 1960-luvulta, lukuunottamatta Juankosken asemarakennusta, joka on sen ajan yksinkertaista, silti suhteellisen kulmikasta tyyliä asemissa; samaa mallia kuin 1950-luvun ensimmäiset elementtitalo-asemat.
















Joensuu-Ilomantsi







Elementtitalo -asemia. Heinävaara ja Tuupovaara (valmistuneet vuonna 1959) ovat samanlaisia kuin esimerkiksi Parantalan asema Jyväskylä-Haapajärvi rataosalla. Ilomantsi (1970) on yksinkertaista tasakattoista parakkimallia, kuten esim. Kitee Parikkala-Joensuu rataosalla. Herajärvi on pieni laiturirakennus 1960-luvulta. 














Tampere-Seinäjoki -oikorata







Tämä oikorata rakennettiin 1960-70 -lukujen vaihteessa. Vain Parkanoon rakennettiin varsinainen asemarakennus. Matkustajaliikenne muilla liikennepaikoilla oli vähäistä tai sitä ei ollut lainkaan. Jalasjärvi oli yksi matkustajaliikenteen pysähdyspaikka, ja siellä oli aluksi parakkityylinen laitetilarakennus, jossa oli yksi ikkuna ja ovi. 1980-luvulla rakennettiin lisää liikennepaikkarakennuksia samalla periaatteella. Sitä myöhemmissä liikennepaikkarakennuksissa oli enää vain ovi ilman ikkunoita. Rataosasta ei ole asema -tutkimuksen valossa juurikaan raportoitavaa, mutta esimerkkeinä on otettu mukaan pari laitetilarakennusta.  














Kontiomäki-Vartius



Parisen parakkia, Arolan pieni aumakattoinen elementtitalo-asema, ja Vartiuksen isohko erikoinen monikulmainen raja-asema 1970-luvulta. Tästä rataosasta ei ole toistaiseksi lainkaan kuvamateriaalia.


















Muut



Sekalaisesti muiden rataosien, lähinnä kapearaiteisten asemia. Useat kapearaiteisten asemat mukailivat Oulun radan tyyppipiirustuksia. Erikoisimpia olivat Karkkilan radan asemat klassismissaan. 

















Asema-alueiden rakennuksia



Asema-alueen rakennukset rakennettiin useimmiten samalla arkkitehtuurilla kuin asemarakennuskin, saman suunnittelijan ja Valtion Rautateiden normiston mukaisesti. Silti ajan kuluessa asema-alueilla esiintyi rakennuksia eri aikakausilta. Asemarakennuksen vieressä on ollut yleensä tavarasuoja ja käymälä. Takana tai sivulla, joskus radan toisella puolen, ovat sijainneet asema-alueen rakennukset, kuten vahtituvat ja henkilökunnan asuintalot kokonaisuutena lukuisine erilaisine ulkorakennuksineen (muun muassa leivintuvat, saunat, navetat ja kellarit). Sivummalla yleensä radan toisella puolen olivat veturitalli ja huoltorakennukset. Aseman lähellä vaikkei ihan vieressä sijaitsivat yleensä myös vesitorni, halko- ja resiinavajat, vaihdekopit ja muut pienemmät rakennukset. Asema-alueen sisältö riippui aseman koosta. Harvoin asema-alue on säilynyt edustavasti alkuperäisenä, vaan on usein vähintään osin muutettu tai purettu. Siltikin vaikka asemarakennus olisi jo kauan sitten purettu on monin paikoin asema-alue säilynyt ihmeellisen koskemattomana joko kokonaan tai osin.












                         
                                                                                           Mika Vähä-Lassila 2024
                         
                         Tutkielma (muun muassa lyhenteiden selitykset)
                                                                                                                                                                                              
                         Asemien tyyppipiirustusten numerot (samanlaiset asemarakennukset) 

                         Artikkelit

                         Kuvia ja tietoja kaivataan                  

                         Disclaimer