ASEMARAKENNUKSET                                                                                                                         Suomen rautatieasemia
 
                                                                                                                                                                                  --  lue ensin  tutkielma --


Seinäjoki-Oulu
Nylanderin suunnittelemia uusrenesanssi-asemia, joista eniten asemarakennuksia rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten perusteella. Suuri osa  pysäkkirakennuksista on Granholmin piirustuksilla laajennettuja. Kankaan asema on alkuperäisimmässä asussa säilynyt Oulun radan pysäkki. Rataosalle rakennettiin muutamia Granholmin "Platformskjul"- nimisiä laiturirakennuksia. Radasta haarautuu tai on haarautunut monia sivuratoja, jotka luovat lisäväriä radan asemiin. Ykspihlajassa oli satama-asema, esimerkki kauniista hävitetystä asemasta. Tupoksella on ollut Hellströmin suunnittelema pieni 1930-luvun laiturirakennus. Oulunlahden/Kiviniemen pieni laiturirakennus oli 1940-luvulta. Hirvinevan oman tyyppisensä laiturirakennus on myös 1940-luvulta.

Tampere-Seinäjoki
Alkuperäiset asemarakennukset ovat Nylanderin yksinkertaista uusrenesanssia edustavia pikkuasemia vuodelta 1881. Radalla esiintyy sekalaisesti monenlaisia myöhemmin rakennettuja asemia, kuten Granholmin "Platformskjul"-nimiset kansallisromanttiset laiturirakennukset , ja Granholmin Tuuriin suunnittelema suurehko jugend-asema, sekä 1940-50 lukujen Hellströmin / Ungernin suunnittelemat yksinkertaiset laiturirakennukset. Valkeajärven Platformskjul on yksi harvoista hyvin säilyneistä vielä jäljellä olevista Platformskjuleista Suomessa.

Helsinki-Tampere
Suomen vanhin rataosuus, ja siksi kirjava rataosuus asemien suhteen. Ensimmäiset rakennettiin Edelfeltin suunnitelmilla jo vuonna 1859 (kuitenkin Suomen ensimmäinen asemarakennus on tiettävästi Järvenpää vuodelta 1857). Myöhäisimmät vanhoja asemia korvaavat 1990-luvulla. Rataosassa on huomioitu myös sivuradat, mutta ei kapearaiteisia.

Helsinki-Turku
Granholmin kansallisromanttisia asemia, useita eri tyyppejä niin pysäkkirakennuksissa kuin IV- luokan asemissa. Kauniainen, Karjaa (uusi), Salo, ja Kupittaa (vanha) olivat omilla yksilöllisillä piirustuksillaan. Rataosalle rakennettiin useita Platformskjul -tyypin laiturirakennuksia. Myös muutama 1910-luvun laiturirakennustyyppi rakennettiin. Lisäksi 1950-luvulla rakennettiin muutama yksinkertainen seisakerakennus. Alun perin mutkainen rata, joka on oiottu niin, että joitakin asemia on jäänyt radasta sivuun. Myöskin yksi rataosuuksista, jotka itselläni ovat vielä odottamassa tarkempaa kuvausmatkaa, sillä usea kuva sisältää vauhtia yli 100km/h. Olen liittänyt tähän rataosaan myös Huopalahti-Vantaankoski radan, jonka asemat ovat vuodelta 1975, betonisia radan ylle ulottuvia tai katoksellisia rakennelmia. Nekin ovat vielä itselläni valokuvaamatta.

Lahti-Loviisa
Alun perin kapearaiteinen ja yksityinen rautatie. Asemien suunnittelijoista ei ole kantautunut tietoa minun kokoelmiini. Rataosuuden asemat ovat olleet mielestäni merkittäviä arkkitehtuuriltaan, ajatellen Suomen kaikkia asemarakennuksia. Esimerkiksi Loviisa (etenkin alkuperäisessä asussa), Skinnarby, Niemi ja Valko (vanha asema) olivat näyttäviä ja sellaisia, joita ei Suomesta löydy lisää muilta rataosilta. Nämä kaikki purettiin. Jäljellä on muutama yksinkertaisempi pysäkkirakennustyyppi, jotka muistuttavat jonkin verran Oulun radan vahtitupaa. Virenoja oli kokonaan oman tyyppinsä laiturirakennus, luultavasti siirretty jostain. Samoin Valkon uusi asema rakennettiin myöhemmässä vaiheessa. Loviisan uusi asema on tavara-asemaksi tarkoitetun näköinen rakennus.




Riihimäki-Parikkala
Suomen toisena rakennettu rataosuus Vainikkalaan saakka. Sen alkuperäiset asemat ovat Nylanderin uusrenesanssia. Kaikkia alkuperäisiä asemia laajennettiin pian, usein kaksinkertaisiksi. Rapasaari on ainoa jäljellä oleva vain hieman laajennettu ja yksinkertaistunut asema. Rataosalla on ollut 1910-luvun laiturirakennuksia ja myöhemmin rakennettuja klassistisia pieniä laiturirakennuksia. Yhdistämäni rataosan myöhemmin rakennettu osa on Lappeenranta-Parikkala, joiden asemat voi esitellä lyhyesti Hellströmin "muotti-asemina" 1930-luvulta. 

Kotka-Kontiomäki
Ehkä pisin yhdistämäni rataosuus, ja sisältää siten  monenlaista asematyyppiä vanhoine ja uusine asemineen. Mukaan on otettu myös Kotkan lähistöllä olevat / olleet sivuratojen asemat. Tällä rataosalla on eniten asemia, joita en ole päässyt vielä valokuvaamaan. Kotkasta Kuopioon alkuperäiset asemat rakennettiin Nylanderin Oulun radan piirustusten mukaan, mukana Granholmin Platformskjuleja. Hiirolan asema on toinen alkuperäisimmässä asussa säilynyt Oulun radan pysäkkirakennus, eli toinen Suomen yleisin asematyyppi. Kuopiosta Kajaaniin Granholmin pikkuasemia ja Platformskjuleja. Suomen parhaiten säilynyt ja alkuperäisimmässä asussa on Kivimäen Platformskjul. Kajaanin asemarakennus on se kuuluisa "hienoin Suomen jugend-asema", jonka poikkeuksellisesti suunnitteli Gustaf Nyström. Kajaanista Kontiomäelle (lyhyt pätkä) oli Ungernin kaksi korkeaa laiturirakennusta.


Joensuu-Kontiomäki
Nurmekseen asti Hellströmin noin vuoden 1910 jugend-asemia, joista pieniä, alun perin keskiosastaan avonaisia pysäkkirakennuksia olivat Lehmo, Paukkaja, Haapalahti, Kelvä, Tiensuu, Jamali, Viekki (vanha), ja Kohtavaara; IV-luokan jugend-asemarakennuksia olivat alun perin Kontiolahti, Jakokoski, Eno (vanha), Uimaharju, Vuonislahti, Kylänlahti ja Höljäkkä (vanha); Lieksa ja Nurmes olivat isompia III-luokan asemia. Nurmeksesta Kontiomäelle rakennettiin Hellströmin 1920-luvun klassistisia laituri- ja asemarakennuksia, joista Maanselkä, Haapakylä (Valtimo, vanha) ja Vuokatti olivat muita asemia suurempia. Seassa oli myös joitakin muista asemista poikkeavia myöhemmin rakennettuja asemia. Höljäkkään siirrettiin 1920 uudeksi asemaksi Venäjän puolelta Sakkolasta pysäkkirakennus, ja Höljäkän vanha asema puolestaan siirrettiin samalla Sakkolaan uudeksi asemaksi. Muutenkin usea asema on purettu ja siirretty muualle.
















Hanko-Hyvinkää
Kuten monilla vanhemmilla ja pidemmillä rataosilla, tälläkin on ollut monenlaista asemaa. Alkuperäiset uusrenesanssi-asemat vuoden 1870 paikkeilta ovat melkein kaikki purettuja tai tuhoutuneet sodassa; vain Tammisaaren, Hyvinkään ja Mustion asemat ovat alkuperäisiä 1870-luvun asemarakennuksia radalla. Nykyisten tietojen mukaan niiden suunnittelija oli Ossian Bergbom, ja Nylander olisi toiminut vain apulaisena. Purettujen ja tuhoutuneiden tilalle rakennettiin lähinnä klassistisia asemia. Rataosuus sisälsi alunperin useita "Platformskjuleja", joista vain Selki on jäljellä, ja sekin muuttuneessa asussa.












Turku-Toijala
Alkuperäiset Nylanderin uusrenesanssi-asemat ovat vuodelta 1875. Samalla piirustuksella olivat Lieto, Kyrö, Humppila (vanha), Aura, Matku, ja Urjala. Loimaa on merkittävä III-luokan asematyyppi. Noilta ajoilta lienevät peräisin myös pienet seisakerakennukset, joista ainakin kaksi on siirrettynä jäljellä. Turun vanha asema olisi mielellään saanut säilyä, sillä sen kaltaista komeaa rapattua tiiliasemaa ei Suomessa ole toista ollutkaan. Hieman myöhemmin rakennettiin yksinkertaista uusrenesanssia olevat asemat Mellilään ja Ypäjälle. Rataosalle rakennettiin myöhemmin myös klassistisia laiturirakennuksia, joista muutama on rakennettu entisten Hanko-Hyvinkää -radan vahtitupien hirsistä. 1980-luvulla rakennettiin Humppilan uusi asema, ja se on erikoinen poikkeus asemissa muunmuassa kaaren muotoisen katon vuoksi. Rataosuus on myös saanut kärsiä purkamis innosta, varsinkin syyllä "asemarakennus on liian lähellä rataa".




Turku-Uusikaupunki
Ungernin / Hellströmin 1920-luvun alun klassismia. Suurimmat ja näyttävimmät asemarakennukset rakennettiin Raisioon, Nousiaisiin ja Mynämäelle, sekä vähän pienempänä Vinkkilään. Uudenkaupungin asema on yksi suurimmista ja rakennettu lähes samalla piirustuksella kuin Heinolan asema Lahti-Heinola radalla. Samoin Naantalin ensimmäinen asema oli yksi suurimmista, omaa tyyppiään, ja aumakattoinen. Laiturirakennuksista isoimmat ja korkeimmat ovat Hietamäki ja Kalanti. Muut olivat pienempiä ja matalampia. Yllättävän moni radan asemista on yhä olemassa.










Oulu-Kontiomäki
Hellströmin klassistisia asemia 1920-luvulta. Suurimmat asemarakennukset ovat Muhos, Utajärvi ja  Kontiomäki. Neljäs suurimpiin kuuluva asemarakennus on Vaala, joka on poikkeuksellisesti aumakattoinen. Keskenään lähes samanlaiset "Hellströmin muotti-asemien" tyyliset pysäkkirakennukset rakennettiin Paltamoon, Kivesjärvelle ja Jaalankaan. Laiturirakennuksista isoimmat olivat Pikkarala, Ahmas ja Sotka. Hiukan pienempiä ja keskenään samanlaisia laiturirakennuksia olivat Madekoski, Rova, Soso, Hyrkäs, Niska ja Nuojua. Mieslahti oli vain aavistuksen äskeisistä erilainen. Metelin laiturirakennus oli ainoa tyyppinsä edustaja tällä rataosalla. Keskenään samanlaiset "Hellströmin muotti-asemien" tyyliset laiturirakennukset rakennettiin puolestaan Melalahteen, Hakasuolle, Liminpuroon ja Kankariin. Moni laiturirakennuksista on purettu.











Kontiomäki-Taivalkoski
Puolet radasta rakennettiin 1930-luvulla Hellströmin tyypillisiä asemia sisältäen. Myöhemmin rataa rakennettiin eteenpäin Taivalkoskelle (ja haararata Ämmänsaareen). Sodassa tuhoutuneiden tilalle rakennettiin Ungernin yksinkertaisia laiturirakennuksia, ja jatko-osalle 1950-luvun ensimmäisiä Suomen elementtitalo-asemia. Niistä suurin osa oli samalla piirustuksella rakennettuja, poikkeuksia olivat Ämmänsaari ja Taivalkoski, sekä pienet seisakerakennukset (vaihdekojut).









Pieksämäki-Parikkala
Hellströmin suunnittelemia jugend-asemia Pieksämäki-Savonlinna välillä noin vuodelta 1913; vaihdellen pienistä pysäkkirakennuksista Huutokosken isoon risteysasemaan (joka ajan kuluessa paikkakunnan kokoon nähden on osoittautunut kummallisen suureksi). Savonlinna-Parikkala välillä tapaa noin 1905 valmistuneita Granholmin suunnittelemia asemia, joissa on jugend- ja kansallisromanttista tyylisuuntaa sekoitettuna. Punkaharjun, nykyisen Luston asemarakennus sen sijaan on Huutokosken ohella paikkakunnan kokoon nähden huomattavan suuri ja näyttävä. Siinä on jäljellä mm. korkeiden kattojen "harjakammat".

Jyväskylä-Haapajärvi
Rataosan ensimmäiset asemarakennukset ovat vuonna 1897 valmistuneita Granholmin kansallisromanttisia asemarakennuksia. Alunperin samanlaisia V-luokan asemia olivat Leppävesi, Laukaa, Kuusa (vanha), ja Suolahti (vanha). Vatia oli pieni 1910-luvun seisakerakennus. Vihtavuoren vanha asema oli 1930-luvun laiturirakennus. Rataa jatkettiin Suolahdesta Haapajärvelle, niinpä enemmistö radan asemista on yksinkertaisia laiturirakennuksia 1950-luvulta ja radan vanhimmalle osalle rakennettiin myöhemmin muutama uudempi asema. Niistä samanlaisia keskenään olivat: Vihtavuori (uusi), Peuranmäki, Sapra, Kutemainen, ja Keitelepohja; sekä: Parantala, Alvajärvi, Varanen, Muuras, ja Kumiseva. Nämä olivat Suomen ensimmäisiä elementtitalo-asemia. Keskenään samanlaiset laiturirakennukset rakennettiin Hietamaan ja Linnaan. Suolahden uusi asemarakennus on tiilestä ja rapattu 1950-luvun funktionalismin ja 1920-luvun klassismin sekoitus. Saarijärvi ja Pihtipudas ovat L-kirjaimen muotoisia asemarakennuksia pohjaratkaisultaan. Kannonkoski on ainoa tyyppiään tällä rataosalla. Pieniä seisakerakennuksia (ja vaihdekojuja) olivat Kolkanlahti, Seläntaus, Seikka, ja Hinkua.







Orivesi-Jyväskylä
Orivedeltä Jämsänkoskelle on Hellströmin tai Ungernin suunnittelemia yksinkertaisia klassistis-vaikutteisia asemarakennuksia vuosilta 1945-1950. Länkipohjan asema on vanhimpia asemarakennuksia, joissa käytettiin vielä ikkunoiden 3+3 jakoa, ja se edustaa Hellströmin suunnittelemaa Suomen yleisintä asematyyppiä. Torkkeli ja Talviainen ovat myös "muotti-asema" -tyyppiä, mutta ikkunat ovat 1950-lukulaiset. Eväjärvi (Kuorevesi / Halli), ja Nytkyme olivat rakennettu samalla Ungernin  piirustuksella, Eväjärvi on yhä jäljellä. Alhojärvi oli ainoa tyyppinsä edustaja tällä rataosalla. Jämsän asema on rataosan suurin, ja jatkaa samoilla linjoilla. Jämsänkoski on kulmikkaampi asemarakennus. Lahdenperän liikennepaikkarakennus on tiilinen. Jämsänkoskelta Jyväskylään löytyy lähinnä vain kaksi 1970-luvun liikennepaikkarakennusta, väriltään lähes mustia.

Haapamäki-Pieksämäki
Tämän rataosuuden asemat voisi jakaa kahteen osaan. Ensin on Haapamäeltä Jyväskylään Granholmin 1895 valmistuneita kansallisromanttisia asemia. Osa niistä on jäänyt 1920-luvun lopun rataoikaisuissa sivuun nykyisestä radasta. Kintauden vanha asema on samanlainen kuin esim. Keuruu. Vesangan vanha asema on samanlainen kuin Asunta. Radalla on todennäköisesti ollut pieniä seisakerakennuksia esim. Koskensaarella ja Kuohussa, mutta tilalla on luultavimmin Hellströmin suunnittelemia klassistisia asemia rataoikaisujen ajalta. Kintauden ja Vesangan uudet asemat ovat tiettävästi Hellströmin suunnittelemia. Jyväskylästä Pieksämäelle on 1916 valmistuneita Hellströmin jugend-asemia, joista usea on pieniä pysäkkirakennuksia.






Pori-Haapamäki
Tuttu  "puskarata", joka on lähes kokonaan hylätty paikallisia resiinojen vuokraamisia lukuun ottamatta. Kaikki asemat rakennettiin noin 1933 Hellströmin suunnitelmilla samaan muottiin, vain huoneiden lukumäärässä pieniä eroja. Nämä ovat Suomen yleisin asematyyppi. Ainoana poikkeuksena voi pitää Ungernin hieman myöhemmin suunnittelemaa Aitonevan laiturirakennusta, joka on purettu. Nyt se on ollut tarkoitus rakentaa uudelleen vanhoille perustuksille, mikä on ainutlaatuista.







Peipohja-Rauma
Tämän radan asemarakennusten suunnittelijoita ei juuri ole tiedossa. Rakennukset ovat pääosin vuodelta 1897 ja 1912. Tyylisuunta on uusrenesanssin ja kansallisromantiikan sekoitusta. Kauttuan asema sen sijaan on todennäköisesti Hellströmin suunnittelema. Kolme erikoisen näköistä ja keskenään samanlaista pysäkkirakennusta olivat Voitoinen, Eura ja Karra. Puolet radan asemista on purettu, eikä niitä alun alkaenkaan ollut kovin paljoa.
Seinäjoki-Kaskinen
Hellströmin jugend asemia vuodelta 1910. Suurin osa pieniä pysäkkirakennuksia sekä V-luokan asemia. Pysäkkirakennuksia olivat Tuomikylä, Mieto, Äystö, Karila, ja Tiukka. Keskenään samanlaisiaV-luokan asemia olivat Ilmajoki, Koskenkorva, Lohiluoma, Kauhajoki, Kainasto, Teuva, Närpiö, ja Myrkky (vanha). Kurikkaan ja Perälään rakennettiin IV-luokan asema,  Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin III-luokan asema. Panttilan laiturirakennus on 1930-luvulta. Samoin Myrkyn uusi asema oli samoilta ajoilta ja se rakennettiin siirretystä vahtituvasta. Tälläkin rataosalla on paljon purettuja asemia.



Seinäjoki-Vaasa
Jatkoa Tampere-Seinäjoki radalle. Eniten rakennettiin tälle radalle Vaasan radan pysäkkejä, joita kaikkia laajennettiin poikkipäädyillä molemmin puolin alkuperäistä asemaa. Tervajoki on ainoa jäljellä oleva Vaasan radan IV-luokan numero 2 edustaja. Mustasaari oli identtinen Tuurin kanssa. Munakka oli laajennettu kaunis Platformskjul. Vaskiluoto taas on omaa luokkaansa tavaramakasiinin ja varsinaisen aseman yhdistävä asemarakennus. Ventälä (Isokyrö) on radan ainoa selvästi myöhemmin rakennettu asema; se on laiturirakennus 1920-luvulta. Vedenojan pysäkkirakennus oli ilmeisesti 1910-luvun pieni Väntskjul- tyyppinen rakennus. Vaasan asemassa on Suomen asemarakennuksista toinen säilynyt puinen laiturikatos, mutta asema ja laiturikatos on hiljattain piilotettu (ja pilattu) uuden modernin laiturikatoksen taakse.





Laurila-Kelloselkä
Rata rakennettiin kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Vanhimmat asemat olivat välillä Laurila (Keminmaa) -Rovaniemi. Ne olivat Hellströmin jugend-asemia tai pieniä pysäkkirakennuksia vuoden 1908 tienoilta. Rovaniemeltä Kelloselkään (Salla) on Hellströmin  "muotti-asemia" 1940-luvulta. Suuri osa Laurila-Kemijärvi asemista tuhoutui sodassa vuonna 1944. Tilalle tehtiin Ungernin suunnittelemia yksinkertaisia laiturirakennuksia. Myöskin todennäköisesti jotkut Kemijärvi-Kelloselkä osuuden asemat tuhoutuivat tai vaurioituivat sodassa, mutta ne rakennettiin uudelleen tuhoutumista edeltäneeseen asuun.Vanhimmat alkuperäiset asemat ovat säilyneet Koivussa, Hirvaalla, ja Rovaniemellä (vanhin asema radasta sivussa).




Tornio-Kolari
Torniosta Karunkiin vuoden 1915 paikkeilla rakennettiin radan ensimmäinen osa. Toinen vähän myöhemmin Kaulinrantaan. Loppuosa 1960-luvulla Kolariin. Todennäköisesti suurin osa asemarakennuksista on Hellströmin suunnittelemia; Kaulinrantaan asti klassistisia laiturirakennuksia. Siitä eteenpäin yksinkertaista parakki-tyyliä. Usea asema rataosalla on purettu. Kolarin uusin asemarakennus on vuodelta 1997. Siinä on muunmuassa maanpinnasta kohoava kartiomainen / kotamainen torni. Karungin asema (uusi) löytyy siirrettynä Ruikasta Rovaniemeltä.








Ylivieska-Iisalmi
Ungernin ja Hellströmin klassistisia asemia noin vuodelta 1922. Isoimmat asemarakennukset olivat Nivala, Haapajärvi, Pyhäsalmi, Kiuruvesi ja Runni. Kuvassa oleva korkea laiturirakennustyyppi rakennettiin Karvoskylään, Oksavalle, Kuonaan, Parkkimaan, Komuun ja Aittojärvelle. Keskenään samanlaiset pienet laiturirakennukset olivat Vähäkankaalla, Niemiskylässä, Ryönänjoella ja Kurenpolvessa. Keskenään samanlaiset olivat alun perin myös Raudaskylä ja Ylemmäinen. Pienin laiturirakennus on Lavapuro, joka on yhä olemassa. Ratavartijan asunnosta tehtiin laiturirakennus Honkarantaan. Haapaperässä oli myös pieni laiturirakennus. Moni laiturirakennuksista on purettu.





Kerava-Porvoo

Varhain rakennettu, alun perin yksityinen rata. Alkuperäisten asemarakennusten suunnittelijaa ei ole tiedossa. Tyylisuunta on kuitenkin uusrenesanssia. Porvoossa on tietojen mukaan ollut kolme asemarakennusta; ensimmäinen korvattiin pian uudella kaksikerroksisella uusrenesanssi-asemarakennuksella, joka siirrettiin lähelle nykyistä uusrenesanssi- asemarakennusta. Hinthaaran ja Anttilan asemat ovat keskenään samanlaisia ja molemmat jäljellä. Nikkilä on myös jäljellä ja poikkeaa vain hieman äskeisistä.  Myöhemmin rakennettuja klassistisia laiturirakennuksia Hellströmin piirustusten mukaisina olivat Martinkylä, Talma, ja Linnanpelto.






Parikkala-Joensuu

Tämän rataosan olen muodostanut 1970-luvulla rakennetusta Parikkala-Onkamo oikoradasta, Onkamosta itään Venäjälle erkanevasta vanhasta osasta, sekä Onkamosta Joensuuhun vievästä vanhasta osasta. Vanhan osan asemat ovat Oulun radan tyyppipiirustuksilla tehtyjä, mutta vain kaksi niistä on jäljellä alkuperäisellä paikalla (Niittylahti ja Tohmajärvi). Valkeasuon ja Kaurilan asemat kuuluivat myös Oulun radan arkkitehtuuriin. Tikkalan järjestyksessä toinen asema on radasta sivussa alkuperäisellä paikalla, ja se on rakennettu samalla piirustuksella kuin Vinkkilän asemarakennus Turku-Uusikaupunki radalla. Tikkalan vanha asema, Suhmura ja Mulo olivat pieniä, ainutlaatuisia, pysäkkirakennuksia radan rakentamisen ajoilta. Oikoradan asemat olivat yksinkertaista tasakattoista elementtitalo -mallia, kuten Kesälahti ja Kitee. Puhoksen asema / laitetilarakennus sen sijaan on poikkeus loivan harjakattonsa ja poikkipäätynsä vuoksi. 



Lahti-Heinola
Hellströmin tyypillisiä 1930-luvun asemia. Ahtiala, Mäkelä, Vierumäki, ja Myllyoja ovat samanlaisia. Seesta oli pieni laituriakennus. Myös Jyrängössä / Ränninmäessä oli pieni laiturirakennus. Heinolan vanha asema oli suurikokoinen. Se paloi 1980-luvun lopussa. Heinolan uusi asema on vain parakki.








Joensuu-Siilinjärvi


Joensuusta Outokumpuun Hellströmin laituri- ja asemarakennuksia 1920-luvulta. Siitä eteenpäin Siilinjärvelle vain muutama parakki-asema 1960-luvulta, lukuunottamatta Juankosken asemarakennusta, joka on sen ajan yksinkertaista, silti suhteellisen kulmikasta tyyliä asemissa; samaa mallia kuin 1950-luvun ensimmäiset elementtitalo-asemat.
Huutokoski-Viinijärvi
Varkauteen asti yhtä lukuunottamatta Hellströmin asemia, joista kaksi pientä pysäkkirakennusta noin vuodelta 1913. Siitä eteenpäin Hellströmin "muotti-asemia", Suomen yleisintä asematyyppiä noin vuodelta 1938.




Oulu-Tornio

Granholmin kansallisromanttisia asemia vuoden 1904 tienoilta. Samoilla pysäkin piirustuksilla rakennettiin Tuiran, Kellon, Kaakamon ja Lautiosaaren asemat. Samoilla V-luokan aseman piirustuksilla Haukipudas, Olhava (vanha), Kuivaniemi (vanha, radasta sivussa), ja Simo. "Platformskjuleja" olivat Viantie, Maksniemi, Kyläjoki ja Laurilan vanhin asema. Rataosuus sisältää yhden mysteerin: Kestilän pysäkkirakennus, sen suunnittelijaa, tarkkaa sijaintia eikä rakennusvuotta ole minulla tiedossa. Se sopisi kuitenkin tyylinsä puolesta olemaan Myllykankaan asema 1910-luvulta. Tuiran asema oli tarkoitus siirtää Oulun Toppilaan, mutta uudemman tiedon mukaan sen hirret on viety Kempeleeseen. Iin asemarakennus on suurehko IV-luokan asema. Tornion vanha asema on kansallisromantiikan ja jugendin sekoitusta, mutta uusi asema on tiilinen klassistinen rakennus. Martinniemessä (haararata) oli Rovaniemen radalta siirretty vahtitupa pysäkkirakennuksena.



Tampere-Pori
Noin 1895 valmistuneen radan asemat olivat pääosin Nylanderin suunnittelemia yksinkertaista uusrenesanssia edustavia asemia. Granholm suunnitteli muutamia poikkeuksia (kansallisromanttisia), sekä muutamia pieniä "Väntskjul"-, "Väntpaviljong"-, tai "Platformskjul"-nimisiä rakennuksia. Moni radan alkuperäisistä asemista tuhoutui sodassa. Tilalle tehtiin Hellströmin jugendin tai klassismin tyylisiä asemia. Oletuskuvassa oleva Porin uusin asema on 1930-luvulla alkanutta funktionalismia.
Joensuu-Ilomantsi
Elementtitalo-asemia. Heinävaara ja Tuupovaara (valmistuneet vuonna 1959) ovat samanlaisia kuin esimerkiksi Parantalan asema Jyväskylä-Haapajärvi rataosalla. Ilomantsi (1970) on yksinkertaista tasakattoista parakkimallia, kuten esim. Kitee Parikkala-Joensuu rataosalla. Herajärvi on pieni laiturirakennus 1960-luvulta. 
Kontiomäki-Vartius
Parisen parakkia, Arolan pieni aumakattoinen elementtitalo-asema, ja Vartiuksen isohko erikoinen monikulmainen raja-asema 1970-luvulta. Tästä rataosasta minulla ei ole toistaiseksi lainkaan kuvamateriaalia.













Muut
Sekalaisesti muiden rataosien, lähinnä kapearaiteisten, asemia.






Asema-alueiden rakennuksia
Rakennukset olivat useimmiten samaa tyyliä kuin itse asemarakennuskin, koska niillä usein oli sama suunnittelija. Melko usein asema-alueilla esiintyy rakennuksia eri aikakausilta. Kuvasarjasta saa käsityksen mitä asema-alueiden rakennuksilla yleensä tarkoitetaan. Kuvista puuttuu vielä esim. veturitalli, huvimaja, ja kaivo.




                         
Sivut ovat toimineet parhaiten Firefoxilla.                                                                                              © Mika Vähä-Lassila 2009
Huom.
Asemien tietoja ja kuvia tulee lisää ja päivittyy ajan kuluessa.
Lyhenteiden selitykset ovat tutkielmassa.
                                                                                                                                                                                              
                         Asemien tyyppipiirustusten numerot, eli samanlaiset asemat.     

                         Kuvia ja tietoja kaivataan