(Kuva: CMX. Yllä oleva kuva on skannattu levyn
kansi. Minulla ei ole siihen tekijänoikeuksia, enkä
niitä tavoittele. Skannatun kuvan tarkoitus on
esittää minkälainen ko. levyn kansi on. Tekijänoikeu-
det ovat CMX:llä ja kansitaiteen tekijällä.)

I Kaikkivaltias
II Resurssikysymys
III Pretoriaanikyborgit
IV Vallan Haamut
V Tähtilaivan Kapteeni
VI Kosmologisen Vakion Laulu
VII Parvatin Tietäjä
VIII Punainen Komentaja
IX Langennut Valo
X Quanta
XI Rusalkai
XII Kaikkivaltiaan Peili

Eräs naurettava tarina näin alkuun:

Eipä ole levyä tullut kuunneltua. Ajattelin hieman lieventää sanavalintojani tässä arvostelussa, mutta ei, ne ovat ihan kohdallaan nyt ensimmäisen ja viimeisen CMX -keikkakokemukseni jälkeen. Bändi on yhtä vittumainen kuin nettisivuillansa ellei vittumaisempi. Kieltämättä tässä arvostelussa bändiä kohtaan kirjoittamani ennakkoluulot näyttävät pitävän paikkaansa. Kusipäistä (!!) ja rahanahnetta. Maksavaa yleisöä henkilökohtaisesti kaikkien kuullen nokkimisessa on vaan se huono puoli, että voi olla ettei katsojalta enää tipu rahaa bändille ja että katsoja tyytyy seuraamaan bändiä kotoaan suljetuin silmin ja tukituin korvin. Jos sitä esimerkiksi Halmkrona haluaa niin mikäs siinä, sopii minulle. Toki CMX:n imago on olla vittupäitä kaikille. Mutta en tiedä kiihottaako se moniakaan. Lisäksi en ymmärrä mikä siinä keikan taltioimisessa on niin vakavaa todella, varsinkaan jos tarkoitus on oikeasti vain tallettaa muistoja elämästä. Toki on tiedossa kuinka tarkaksi nykyisin on mennyt videokuvaus klubissa ja muissa. Kovin moni tuskin alkaa levittelemään suuremmin / kaupustelemaan tunnin mittaista käsivaralta kuvattua videota. Näemme Youtubessa ja muissa jatkuvasti pahempiakin 'rikkeitä', ja piratismiakaan ei koskaan saada enää estettyä eikä saada tekemättömäksi. Järjestysmiehet tietysti on luotu antamaan hipeille opetus, oli sitten syytä tai ei pitää silmätikkuna alituiseen. Ja lavalta on helppo tyydyttää nolaamisviettinsä. Halmkrona tuskin oli suorittamassa viereisen järjestysmiehen työtä lavalla... Lain mukaan varmaankin esiintyjän tehtävä on kieltää kuvaaminen. Voitaisiinko se kuitenkin tehdä asiallisesti osoittamatta tiettyä henkilöä töykeästi kesken keikan? On päivänselvää, että keikalla videoivat ja valokuvasivat näkyvästi muutkin, ei ehkä niin 'hienolla' kameralla kuin me. Miksi juuri me olimme niin erityisen ärsyttäviä ja uhkaavia? Koska meidät voi mieltää hipeiksi ja koska olimme selvin päin, ja koska olemme rauhallisia?
Ymmärsin myös, että CMX: ltä oli ennen keikkaa joku tiedustellut lupaa kuvata videokameralla. Kysyjä ei ollut kumpikaan meistä. Eli keikkaa kuvasi myös todennäköisesti vähintään joku muukin henkilö videokameralla, ja kenties hänkin selvästi enemmän kuin CMX on 'luvannut'.

Joka tapauksessa sitä saa mitä tilaa puolin ja toisin.

Seuraavana päivänä CMX kirjoittaa kiertuepäiväkirjassaan seuraavanlaista, suora lainaus osoitteesta http://www.cmx.fi/arkisto/kp/index.php?kp_id=9#t75 :

"
Jossain puolivälissä keikkaa Halmkrona pyytää, että se videotyyppi lopettaisi tallentamisen. Ei lopeta. Tiedättekö mitä Peter Grant teki luvattomille kuvaajille Led Zeppelinin managarina toimiessaan. Raahasi tukasta takahuoneeseen ja hakkasi niiden omalla kameralla sairaalakuntoon. (Ja tämä meidän vajan takana kasvanut kuvaajaääliö vielä ruikuttaa netissä seuraavana päivänä, että jos on maksanut lipun, pitää saada tehdä mitä huvittaa. Vittu mikä URPO! Sulla ei ole MITÄÄN tekijänoikeuksia meidän työhön. Koetapa lämpimikses kuvata festareilla niin saat ihan elävän Suomen Poliisin kimppuus. Vaikka me kannatetaankin Peter Grantin metodia.)"

Näin asiallisesti CMX kohtelee siis ilmeisesti fanejaankin. Teksti tuskin on huumoria suoranaisesti. Kyseinen 'ruikuttaja' olen siis minä, joka laitoin ystäväni puolustukseksi CMX:lle palautetta, toki hieman kärkkääseen sävyyn, sitä saa mitä tilaa tosiaankin. Mutta siinä CMX erehtyy, että kuvaaja olisin minä. Kuvaaja en ole minä, kuvaaja on ystäväni (jota en syytä mistään). Poltin ylläolevasta skeidasta sen verran hihani, että floodasin lisää kärkästä palautetta CMX:lle, puolustin edelleen ystävääni. Yllä olevassa tekstissä on virhe: kuvaus kylläkin keskeytettiin välittömästi, mutta kamera oli jäänyt vahingossa päälle (kuvaamaan lattiaa), joku kotkansilmä varmaan tuonkin huomasi. Noin 15 minuutin kuluttua poistuimme paikalta kesken keikan. Näköjään CMX haluaa myös vääristellä asioita edukseen ja kuohuttaakseen. Puhumattakaan siitä, että Kysy-palstalle lähettämäni palautteet (muualle ei tietääkseni voi lähettää) tuskin ovat päätyneet heidän sivuillensa näkyville sellaisenaan, olisihan se noloa, jos siellä lukisi vääristelemätön kanta asiaan. Minulle ei ole lyhyiden silmäilyjen aikana selvinnyt heidän kotisivultaan kuka kiertuepäiväkirjaa ja vastauksia yleensä kirjoittaa. Eipä tietenkään sitä allekirjoiteta mitenkään; piilosta on hyvä vittuilla. Syytän tässä siis CMX:ää kokonaisuudessaan. 

Koska kamera ja tallenne olivat minun hallussani, niin päädyin lopulta hävittämään koko videotallenteen.
Informoin CMX: ää välittömästi tallenteen tuhoamisesta asiallisesti. Tallenne ei siis levinnyt edes omalle tietokoneelleni, eikä sitä siis missään vaiheessa ollut tarkoituskaan levittää yhtään minnekään, ainoastaan kuvata yhtä entistä suosikkibändiä muistoksi erään juhlan kunniaksi. Toivottavasti nyt on kaikki 'hyvin'!


Ei tarvinne sanoa, että CMX on totaalisessa boikotissa minun ja ystäväni osalta (myös CMX:n kotisivu on boikotissa), ja suosittelemme lämpimästi jättämään tukematta kyseisen orkesterin toimintaa millään tavoin, ymmärrettävistä syistä.

Älkää koskaan missään kuvatko varsinkaan videokameralla bändien keikkoja! Älkää luottako siihen, että bändillä ei ole pipo kireällä ja nestettä päässä! Kysykää se pirun lupa kirjallisesti kaikkeen etukäteen kaikilta osapuolilta, jos aiotte kuvata. Ja vaikeuden sattuessa pysykää rauhallisina, älkää floodatko palautetta! Saatatte saada itsenne ikävällä tavalla netin uumeniin. Voisiko kuvaamiskiellosta asettaa näkyvän kyltin, tai kenties lausua kielto mikrofoniin ennen keikkaa? Kaikilla ei ole nettiä käytössä, mistä voisi tiedustella kuvaamisesta. Voisiko narikkahenkilökunta ystävällisesti takavarikoida kameran narikkaan keikan ajaksi? Kameraa ei otettu, mutta mehupullot otettiin säilöön. 

Tässä melko perusteellinen selvitys tilanteesta, ja esimerkki mitä kaikkea pientä voi sattua. Kyllä näennäisesti pienikin asia voi paisua jo tällaisiin mittasuhteisiin ja nimenomaan vitutuksessa.

28.11.2008

_______________________________________________________________________________________

Varsinainen levyarvio (kirjoitettu syyskuussa 2007) :

Huomio: jauhan ensin muutaman kappaleen verran muusta kuin levyn musiikista:

Kulutushysterian aikakautena päätin kokeilla miltä tuntuu tehdä liukuhihna-arvio levystä, joka on kuunneltu kaksi ja puoli kertaa. Yleensä kirjoitan sanallisen arvion levystä vain, jos olen kuunnellut sitä esimerkiksi vuoden tai vähintään parisen kymmentä kertaa. Mikäli arvioni muuttuu kuuntelukertojen ja ajan kuluessa, lisään tämän arvion perään uuden näkökulman.

Ai miksi teen tällaisen arvion juuri CMX:n uusimmasta levystä? No koska se maksoi 39 euroa, ja vaihtoehtona oli joko tilata /ostaa kaupasta tämä rajoitetun 8000 kappaleen erikoispainoksen numero 3012 (ilman julistetta & nimmareita, tai julisteella, tai nimmareilla, tai nimmareilla & julisteella) tai tilata / ostaa IPod hässäkkänä jostain netti'shitistä' hintaan ~10e (ilman kansia, julistetta, ja nimmareita) tai odottaa ensi vuoden alkuun, jolloin ilmestyy tavallinen versio tästä levystä (ilman julistetta, ilman nimmareita, ilman niinsanottuja ekstroja). Saatavana on tällähetkellä myös tämän erikoispainoksen kansikirjasessa olevat useat 'maalaukset' isoina julistena hintaan ~30e, rajoitettu erä. Olisiko tällä mitään tekemistä kulutushysterian, kiristyksenomaisen rahastamisen kanssa?

Miksi ostin 39 euroa maksaneen erikoispainoksen numero 3012 (random luku), joka on DVD-kotelon kokoinen kiiltäväpahvikantinen ja 'huippulaadukas'? Siksi koska waretin levyn ensin kuunteluun, ja koska äitini maksoi levyn syntymäpäivälahjaksi. En tiennyt miltä levyn kansi näyttää mennessäni kauppaan, ja jos olisin mennyt ostamaan levyn omasta tilistäni, niin kansi olisi hinnan lisäksi saanut minut jättämään teoksen hyllyyn. Kansi on mielestäni hyvin tyypillinen esimerkki aikalailla persoonattomasta nykyajan kaupallisesta kansitaiteesta, joka tuo mieleen hirveän monen (etenkin metallibändien) levyjen etukansia. Taustalla likaisenharmaat vuoret ja likaisenharmaa savu jostain etäisestä uusiokaupungista tulevaisuudessa. Tähän me olemme siis menossa?

Samaa tavaraa seuraa avatessani kotelon, noin 40 sivuisessa 'kirjasessa' on 'huikea kuvitus' hyvin kalliin oloisella ja kiiltävällä paperilla, sekä biisien sanat. Löytyy myös noin yhdeksän rivin väljä teksti: tämäkö on se puhuttu levyn tarina, jota ei muualta saa? Vai olenko käsittänyt jotakin taas väärin ja huolimattomasti. Tuosta 'huikeasta kuvituksesta / taiteesta' sanoisin, että kliseiseltä ja persoonattomalta näyttää; 'laatua' on, mutta missä sisältö ja aitous, onko sitä? Lisäksi nuo näyttävät tällaisen töhrijän silmiin tietokonegrafiikalta tai jotain muuta vastaavaa. Voi olla, että näihin on nähty vaivaa kuukausia ja ihan hikipäissään, mutta hmh, ehkäpä massojen ystäviä miellyttää ja paljon. Itse kelpuuttaisin julisteina noista seinälle pari kappaletta. Kuvitus varmaan tuo selkeästi esille Yrjänän selkeämmät, teemallisemmat, mutta toisaalta vaikeaselkoisemmat, hieman rasittavatkin sanoitukset (joista myöhemmin lisää) ja niiden teeman tuosta 2200-luvun (kuvitteellisesta?) sodankäynnistä ja maailmankuvasta, joka on luultavasti myös samalla heijaste tästä ajasta. Se on kuin scifi-elokuvaa. Robottimaisia ihmisiä, palavia pilvenpiirtäjiä, virtapiirihökötyksiä, joista menee letku ihmisen suuhun jne. Nähty joskus ennenkin? Ehkä se on niin todellinen uhkakuva, että se täytyy siksi niin useaan paikkaan 'viihdetaiteessa' ja muussa kuvittaa, tai niin suosittu, tai niin hauska, tai niin kiehtova?

Irrotin kotelon päällä olleesta muovista tarran muovin avaamisen jälkeen. Koteloon jäi tarrasta kohouma silti O_O . Sekös nirppanokkia kismittää. Samoin 'huippulaatuisessa' ja kalliissa kirjasessa saavat äidinkielellistä oikeaoppisuutta rakastavat päivän piristysruiskeen, sillä täällähän on useita kirjoitusvirheitä voivoivoi, mitenkä nyt sillälailla laatusertifikaatti seinällä pääsi heilahtamaan ja rakas äidinkielemme rappioitumaan. Senkö siitä saa, kun tahdotaan olla jotain isoa ja niin huipulaadukasta, mutta täydellisyyteen ei päästykään, kun kahvitauolla unohtui se ja se + keskittymiskyky herpaantui, ja sitten olikin jo painossa kohti kultamyyntiä. Tätä me siis ostamme. Ei urputeta, 'kaikki maksaa' ja 'tiedättekö ollenkaan kuinka raskasta ja kallista....'. Voidaanko tästä pienoisesta syyttää ketään vai kaikkia, vai tarviiko syyttää ketään tai kaikkia, vai syytetäänkö nyt isohkoa levy-yhtiötä; vaiko bändin jäsenien ristiriitaisuutta ('sielun myymistä'?) sen jälkeen, kun olivat ahneutta yms. itse joskus tuossa aiemmin kritisoineet? Niinkuin aina, bändin jäsenet tietävät sen itse parhaiten, tunnustaen tai tunnustamatta, ja asia täten jääköön heille, ja levy-yhtiöt levy-yhtiöille.



Nyt kun sain ulkoisista epäkohdista sydämeni kevennettyä, niin siirryn sisäiseen, eli musiikkiin:


Musiikki levyllä enimmäkseen miellyttää. Tämä on niitä rohkeita levyjä, joita ei montaa uskalleta tehdä musiikillisestikaan. Ymmärsin kuukausi pari sitten, ennen levyn julkaisua, että tämä levy sisältää vain yhden kappaleen, joka on noin 62min. Joko jotakin meni jossain päin pieleen tai se oli muovinen valhe taas kerran, mutta tällä levyllä kylläkin on sen yhden sijaan 12 kappaletta. Ne on silti liitetty yhteen niin, ettei niiden vaihtumista erota tavallisessa toistossa.

Mukana on sitä tuttua CMX:ää, sitä uudemman aikaista CMX:ää, mutta myös itseäni paljon ilahduttavana ja levyä piristävänä sitä vanhinta hc-punk CMX:ää. Levy on todellakin (!?) progea. Muuan arvovaltainen arvostelija löysi, kuten tavallista on löytää, bändistä tyyppivian: 'raskaiden ja herkkien kohtien välissä ei ole oikein mitään', mikäli tuon arvostelijan kannan sinne päin käsitin. Minä en huomannut tällaista asiaa ollenkaan, niinpä se ei ole tässä arviossa bändin tyyppivika. Olen kai niitä ihmisiä, joilla herkkien ja raskaiden kohtien välillä ei tarvitse olla mitään erikoista.

Levy on parhaimmillaan alussa, loppua kohti ja kuunnellessa se hiipuu. Tarkoituksena taitaa kuitenkin siltikin olla tuo yksi ja ainoa kappale, mikä piti olla tällä levyllä, koska levy on niin 'könttä'. Se on myös minun korviini karheapintainen, vähän kuin kansilehtien kiiltävässä pinnassa on kuitenkin jotakin karheaa. Levyllä painoarvon saavat rummut. Merkille on myös näissäkin korvissa tullut laitettua Yrjänän nuhainen ääni tällä levyllä. Muihin musiikillisiin suorituksiin minulla ei ole tahtoa eikä tarvetta eikä 'tietämystä' puuttua, kunhan kuuntelen, tämä on minulle nimenomaan musiikkia, ja sen kuuntelua varten.

Itse en tällä kertaa jaksa välittää sanoista, vaikkakin plussana; ihmissuhde sanoitukset ovat kokonaan poissa, huh mikä helpotus, kerrankin. Yrjänän sanoituksissa on sitä kautta aikain tuttua, tyyli mikä tyyli. Mukaan on nyt otettu mestariteosta hipovasta ja oikeasti upeilla kansilla varustetusta Aion -levystä tuttuja sivistyssanoja avaruudesta ja tähtitieteestä ja mistä lie historiasta ja 'logiasta'; yleensä toimivista korusanoista (ja sarkasmista) puhumattakaan, mutta noihin on suorastaan hukkua negatiivisella tavalla nyt. Yliopistotason korvia hivelee, mutta ei alemman tason. Sivistyssanat eivät tälläkään kertaa auta saavuttamaan tätä avaruudellista ymmärrystä, miten lie näiden sanojen merkityksen tietävienkään mielissä asian laita oikeasti? Tietty tarina on yhtenäinen ja teemallinen, ja sanojen kuulunee ollakin noin jo sen takia. Kuten aiemmin tuossa mainitsin, kertonee tarina tuon 'avaruudellisen tietouden' lisäksi jostain tulevaisuuden ja nyt-hetken kauhukuvista, jostain uudenaikaisista tai tämänpäiväisistä taisteluista, missä on mukana ne kivikautiset ihmisen tyyppiviat ja "näin me soditaan"; on kaikkivaltiasta kuningasta ja avaimienkantajaa, ja kaikenlaista ~saagaa~, mutta taivaalla lentävät uudenaikaiset tieteiselokuva-alukset tuhoamassa kaiken, ja robottikäsi(kuningas?) katselee palaneiden raunioiden juurella ja tulta hehkuvan suon laidalla, kun taistelukoneet jylisee päällä. Sitten puhaltaa jäätävä tuuli ja lumi raunioihin kuutamossa. Planeettoja / kuita näyttäisi kuitenkin olevan useampikin ja lähekkäin avaruudessa: ai tämä ei olekaan maapallolta? 'Levy ei ole tästä maailmasta' - tuohon tyyliin mainostettiin.


Yhteenveto: Levy ei vienyt minua toisiin maailmoihin, eikä auta saavuttamaan kosmista tietoutta / ymmärrystä yliopistotasolla eikä omassa mielessänikään. Levy on pikemminkin tuote luvulta 2007. Levyllä on 'sielu', mutta se hukkuu. Musiikki saattaa napata paremmin kuin sanoma.


Kolme tähteä   * * *